Omaishoidon kehittämisen tulee olla keskiössä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sosiaaliturvan uudistuksissa.

Omaishoitajaliitto vaatii kansallisen omaishoitostrategian päivittämistä 2020-luvulle.

Vuonna 2014 sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä julkaisi hyviä linjauksia sisältävän kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Kuitenkin vain muutamat ohjelman ehdotukset ovat toteutuneet.

Jotta omaishoitajia koskeva eriarvoistumiskehitys saadaan korjattua, tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja kokonaisuudistusta. Suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sosiaaliturvan uudistukset ja työlainsäädännön sekä työelämän rakenteiden kehittäminen ovat avainpaikkoja, joissa voidaan varmistaa riittävät tukimuodot omaishoitajille niin palveluissa kuin sosiaali- ja eläketurvassa.

Tiukempaa ohjausta valtiolta

Omaishoitajaliitto peräänkuuluttaa valtiolta tiukempaa ohjausta, jotta omaishoidon kehittämiseen kohdennetut resurssit ohjautuvat kunnissa tarkoituksensa mukaisesti.

Omaishoidon tuen myöntämisen ja soveltamisen käytännöt vaihtelevat kuntien välillä suuresti ja asettavat omaishoitoperheet eriarvoiseen asemaan. Tällä hetkellä omaishoidon tukijärjestelmä ei ota huomioon kasvavaa ikääntymiskehitystä, esimerkiksi etäomaishoitajien tilanteita, eikä turvaa riittävästi yksilöllisiä tukitoimia erilaisille omaishoitoperheille.

Sopimusomaishoidon ulkopuolelle jää yhä enemmän henkilöitä, jotka usein ansiotyönsä ohessa kantavat sitovaa vastuuta lähimmäisestään ja jotka tarvitsisivat tukea, jota vain sopimuksen mukainen omaishoito sisältää.

Viralliseen laitoshoitoon on tehty hoitajamitoitus laadun turvaamiseksi. Myös omaishoitoa tukevaan avo- ja kotihoitoon tarvitaan henkilömitoitus ja laadun varmistamista.

Omaishoito osaksi palvelujärjestelmää

Asianmukaisesti autettuna ja tuettuna omaishoitajat ja läheiset vähentävät merkittävästi yhteiskunnalle kuluja aiheuttavan raskaamman hoidon tarvetta.

Omaishoitajayhdistysten matalan kynnyksen ohjaus, tuki ja ryhmätoiminta täydentävät julkisen vastuulla olevia palveluita. Tämä vertaisuuteen perustuva toiminta on nivottava kunnissa ja maakunnissa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuteen, mikä vapauttaa julkista resurssia vaativampaan auttamistyöhön.

Omaishoitoa tulee tarkastella osana suomalaista hoivapalvelujärjestelmää. Omaishoitajien tukemiseen tarvitaan resursseja ja omaishoidolle on uudistusten yhteydessä luotava tunnustettu ja turvattu paikkansa hoivajärjestelmän kokonaisuudessa.

Sari Raassina jatkaa liiton puheenjohtajana

Omaishoitajaliiton syyskokous valitsi 8.10. erikoislääkäri Sari Raassinan jatkamaan liiton puheenjohtajana toiselle kaksivuotiskaudelle 2021–2022.

Liiton hallituksen jäseniksi valittiin kaksivuotiskaudelle omaishoidon kokemusasiantuntija Hannu Koivula, KM, yksikönjohtaja (eläkkeellä) Mali Soininen, TM Ritva Särkkä sekä TtT, dosentti Tarja Välimäki.

Hallituksessa jatkavat kaksivuotiskautensa toiseen vuoteen OTT, professori Laura Kalliomaa-Puha, KM, SHO Raija Kontiosalo, TtM, hoito- ja hoivapalvelupäällikkö Marko Niiranen, omaishoitaja Sari Riskumäki ja VTL, työelämäprofessori Oona Ylönen.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Sari Raassina, sari.raassina@gmail.com, puh. 050 523 2808
Toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen, sari.tervonen@omaishoitajat.fi, puh. 050 368 4554

Omaishoito lukuina

Pääasiallisia auttajia noin 350 000 henkeä
Sopimusomaishoitajia lähes 50 000 henkeä
Hoivasta noin 80 prosenttia on läheisten vastuulla

Lue lisää omaishoidosta: www.omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/mita-on-omaishoito

Tiedote on julkaistu STT Infossa 8.10.2020